maanantai 24. huhtikuuta 2017

Suunta ylöspäin!


Maanantaina käytiin herättyämme nauttimassa Gellertin aamiaisesta, joka oli varsin jees. Laitettiin kamat kasaan. Oli aika vaihtaa majoituspaikkaa.



Seuraavaksi neljäksi yöksi oltiin varattu asunto Corvin Platza Apartmentsilta, joka sijaitsi suht lähellä joen toisella puolen. Check-in alkoi vasta klo 15 (maksua vastaan olisi voinut kirjautua sisään jo  klo 12, mutta ei koettu tarpeelliseksi), joten käytiin heittämässä meidän laukut säilytykseen ja päätettiin nyt kiivetä sinne Gellert-vuorelle, kun kerran aurinkokin jatkoi paistamista.

Käytiin hakemassa kiskalta oluet evääksi, ja ehdotin, että kierrettäisiin Gellert-kylpylän takaa, jospa sieltä saisi kuvan ulkoalueesta.


Ja saihan sieltä!


Siellä oltiin edellisenä iltana pulikoitu. 


Ja siitä vierestä alkoi se jyrkempi reitti Gellert-kukkulan päälle.








Aina vaan ylöspäin.


Paikoitellen saattoi vähän huipata. 


Ja vielä.


Huipulla odotti vapaudenpatsas. Kukkulalle kiipeämisestä puhuttaessa useasti oli tullut vastaan termi patikointi, mutta ei se nyt niin iso urheiluisuoritus ollut sentään :D


Käytiin aurinkoon istumaan ja korkattiin bisset. Kippis meille!


Siinä hetkessä ja paikassa oli ihan kevät. Mikko laittoi Zero db:tä soimaan. Sydän oli pakahtua onnesta.


Eikä aikaakaan kun intialainen n. 10 miehen seurue halusi innoissaan tulla valokuvatuttamaan itsensä yksi kerrallaan meidän seurassa. Paikallinen nähtävyys.




Haluttiin ottaa tälläinen söpistelykuva tuon taustalla haamöttävän ketjusillan kera kun sitä pitkin oli määrä illemmalla käppäillä. Siinä sillan päässä pönöttävä Linnavuori funicularineen jäi tällä kertaa vierailematta, mutta ensi kerralla sitten!

Citadellan sisäpihalta löytyi näppärästi vessa ja siitä jatkettiin sitten varjoisempaa, loivempaa puolta alas. Matkalla käytiin noukkimassa yksi geokätkö.


Käveltiin joen toiselle puolelle ja siitä kohti Kauppahallia. 



Se oli nopeasti läpikävelty, ei oltu just nyt ostamassa mitään ruokatarvikkeita. Yläkerran turistitavarat eivät kiinnostaneet. Alkuperäinen plääni oli ollut syödä langosit, mutta ruokakojujen edusta oli kovin ruuhkaantunut. Piti googlettaa langos plan B.


(Mut ei se sinänsä turha reissu ollut, kun oli sielläkin ihan hyvät vessat.)

Otettiin ratikka Blaha Lujza Térille, josta löytyi Tomi Lángos. No, se oli semmoinen luukku vaan, josta jonkin aikaa jonotettuamme saatiin se langosit sitten. Olipahan halpaa, alle pari euroa kipale. Syötiin ne siinä aukiolla seisaaltaan. Aurinko alkoi hiipua ja tuli vähän vilu, joten lämmin, rasvainen ruoka teki ihan terää.


Yksikin olisi varmaan riittänyt puolitettavaksi, sen verran heviä settiä, mutta pysyipähän nälkä poissa myöhään yöhön asti.

Siitä oli hyvä vyöryä sitten majoituspaikkaa päin. To be continued...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...