perjantai 20. tammikuuta 2017

London Eye ja kumppanit


Tosiaan, päästiin hyvissä ajoin lauantaiaamupäivänä liikenteeseen. Oli varattu liput London Eyehin heti kun se aukeaisi. Miellä oli hyvin aikaa, joten päätettiin käveleksiä kohteeseen. Minusta muutenkin reissussa kannattaa kävellä mahdollisimman paljon - näkee enemmän.




Kovin oli hiljaista kaupungilla! Starbucks tuli vastaan ja tuumattiin, että chai latte soijamaidolla voisi tehdä kivan säväyksen.



Ja tekihän se!


Westmister Abbeyhän se siinä. Alkoi väkeäkin tulla vastaan turistilaumojen muodossa.


Big Ben!


Siellä häämöttää. Meillä oli varaus kymmeneksi ja niin kuin tarkkasilmäiset ovat saattaneet havaita, oltiin vähän etuajassa. Pyörä kuitenkin jo pyöri ja päästiin toki kyytiin (lipuillamme mukavasti jonon ohi).








Hyvät oli näkymät ja lämmin muukin kuin tunnelma. 

Hommaan kuului myös kiva, lyhyt 4D-elokuvapläjäys, jossa mm. lunta sateli katsojien päälle. (Siis ei tuolla pyörässä vaan erillisessä teatterissa siinä vieressä :))


Vahanukkeja

Elämyksien jälkeen jatkettiin matkaa Thamesin viertä pitkin.







Tuo paikka oli täynnä skeittaajia iltapäivällä (tuohon aikaan ilmeisesti vielä nukkumassa).


Alkoi vähän hiukomaan ja päädyttiin lounastamaan. Vai olikohan se enemmänkin aamiaistamaan, kun ei tainnut vielä olla lounasaika (soppaa oltaisiin haluttu).


Anneka valitteli avokadojen ja perunoiden raakuutta, mutta minulle ainakin maistui. Vegeannos huuhdottiin alas milläs muullakaan kuin Bulmers-siiderillä. Tai niinkuin täälläpäin on tapana sanoa: pullomerellä.


Koitin etsiä geokätköä. Ei löytynyt, mutta sen sijaan löytyi kiva vihreä pläntti yläilmoista.




Aurinkokin paisteli!


Milja soitteli. Meillä oli pian alkava muuan mielenkiintoinen aktiviteetti nimittäin!


Katolta päästiin näppärästi Waterloo-sillalle. 



Sieltä löytyi Waterloo Sunset - sentäs!


Sitten oli aika etsiä salaperäisen aktiviteetin aloituspiste. 

Siitä lisää ensi kerralla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...