sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Arpaonnea ja leppoista yhdessäoloa


Joulupäivänä ennen junaan hyppäämistä olin ostanut kaljan lisäksi Ärrältä Onnensanat-arvan. Tuosta arvasta olin raaputtanut peräti kuuden euron voiton, joten joulupyhien jälkeen mieleni teki kovin arvanvaihtohommiin.


Ja niin lähdettiin Mikon kanssa ajelulle. Käytiin ostamassa viiniä ja miulle uusi arpa.


Rautalammille takaisin päästyäni kaadoin lasiin viiniä, asetuin mukavasti sohvannurkkaan ja ryhdyin raaputtelemaan.


Bonussanalla "mela" lävähti siitäkin kuuden euron potti - uskomatonta!

Muilta osin se ilta sujui leikkiessä ja elämästä & seurasta nauttiessa (lohikeitto ja aurasarvet maistuivat myös!)





Muisteltiin myös Kreetan reissua lämmöllä. Mikon isä oli tehnyt kivan videon.

Leffa oli myös iltaohjelmistossa (kunhan oltiin päästy yhteisymmärrykseen, mikä se voisi olla).


Iltapalaksi vähän vohveleita!


Sunnuntai valkeni kauniina - aurinko paistoi ja ulkona oli niin talvisen taianomaista.





Halusin aivan ehdottomasti päästä nauttimaan tuosta satumaisesta pakkas-ihmemaasta, ja niinpä keksin lähteä kävellen käymään lähimmäisellä R-kioskilla - arvanvaihtopuuhissa, kuinkas muutenkaan!





Oli aika kylmä. Reissulta palattuani oli posket ja reidet aika kohmeessa, vaikka mielestäni olin varustautunut hyvin. Suomen talvi on ankara.



Tämä arpa raaputettiin yhdessä Lili-Amalian kanssa. Kiitokset vaan pikkuonnettarelle - tuli tästäkin arvasta voitto! Voiko moinen olla mahdollistakaan!? Kokonaiset kuusi euroa, eli putki jatkui. (Ei ollut muuten hääppöistä tuo lonkero, phyi.)



Pojat ja tyttö lähtivät moikkaamaan Mikon ukkia. Minä jäin leikkimään barbeilla ja valmistamaan pitsaa Mikon äidin kanssa. (Siis barbeilla leikin ensisijaisesti toki tuon pikkutytön kanssa.)



Siinä oli hammastikku poikineen, kun piti merkata mikä kulma pitsoista sisälsi mitäkin täytteitä, kunkin mieltymysten mukaan - täyden palvelun pitseria, sanoisinko :)


Ennen nukkumaanmenoa oli aika pakata kamat kasaan - aamulla oli aikainen lähtö takaisin Kouvolaan. Kiitos Rautalampi - oli ihanaa - jälleen kerran!

torstai 5. maaliskuuta 2015

Potkukelkkailua ja palikkaleikkejä


Joulupäivänä siirryttiin Keltsulta Rautalammille. Hämmästykseksemme porukkaa oli paljon liikenteessä ja junassa vallan täyttä. (Mieleen juolahti eräskin männävuoden joulu, kun matkattiin niin ikää joulupäivänä, mutta toistepäin vaan eli pohjoisesta etelään, eikä meidän junavaunussa tainnut olla lisäksemme ketään muuta.)

Junassa huomasin myös kamerani unohtuneen auton penkille, mikä johti epätoivoiseen nyyhkyttämiseen. Mikko kuitenkin lohdutteli, että eiköhän määränpäästä joku kamera löydy lainakäyttöön ja löytyihän sieltä, niin että pääsin jatkamaan kuvataltiointia.



Perillä meitä odotti perinteikkäät jouluherkut ihanien ihmisten lisäksi.




Eikä juomatarjoilussakaan ollut kerrassaan mitään moittimista.

 Hajamielinen joulupukki oli toimittanut muutaman paketin väärään paikkaan.



Pakettien sisältö löi ällikällä, sanoisinko. Mikon pikkusisko oli kirjoittanut kirjan (!!!) ja kuoriutuipa eräästäkin paketista ihan toiveiden mukaisesti mötikkä kinkkua:



Ilta jatkui leppoisissa merkeissä: saunaa, seurustelua, juustoja.


Tapaninpäivänä myö lähdettiin valoisan aikaan haukkaamaan vähän happea.




Ihanaa kun oli oikea talvi!






Illemmalla joulu jatkui oikeastaan vielä vaan, kun tupaan saapui lisää porukkaa (ja lahjoja).










Mikko löysi kellarista vanhat Pekka-pelikortit:


Joulun hittipeliksi muodostui kuitenkin vanha kunnon palikoiden pyörittely: tärkeänä tehtävänämme oli muodostaa palikoista lauseita, niin että jok'ikinen palikka tulee käytettyä. Kas näin:








Jaa saanen esitellä illan huipentuman - sai niistä palikoista yhden ainoan sanankin:


Ei lisättävää.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...