perjantai 20. joulukuuta 2013

Prahan huipulla tuulee


Ylöspäin kipuaminen kävi melkeinpä urheilusta, mutta kyllä kannatti. Oli melkoiset maisemat Prahan yllä nimittäin:


Vieläpä kun laskeutuva aurinko kauniisti väritti rakennuksia punaisellaan.

Kuva: äiti

Haluttiin heti oitis istahtaa alas ja kostuttaa urheillessa kuivuneita kurkkujamme. Tämä paikka oli oikeastaan menossa kiinni, mutta saatiin jäädä yksille, kunhan ei ruvettaisi jarruttelemaan.

Kuva: äiti

Minun viiniini hyökkäsi herti ötökkä, joita myrkkuleppiksiksi lapsuudessa nimitettiin.

Meinattiin kuitenkin heittäytyä turhan mukaviksi vissiin, kun tarjoilija alkoi mulkoilemaan siihen malliin, että pitäisi lähteä etenemään. Ja lähettiinhän myö!


Kuva: isä


Pyhän Vituksen Katedraalia käytiin kiertämässä. Komealta näytti sekin.







Äiti olisi halunnut mennä käymään marionettikaupassa, mutta olivat sulkemassa ovia ja näin ollen eväsivät pääsyn sisään, oi voi!


Jatkettiin kulkua alaspäin, kun meitä kohti käveli mies käsi napakasti ojossa hokien samalla "please, please, please". Ei oikein ymärretty yhtään mistä on kysymys ja mitä hän haluaa, mutta ilmeisesti osasi hommansa, kun sai meidät hajaannutettua keskeltä tietä niin että takaa lähestynyt kolmen sotilaan muodostelma  pystyi keskeytyksettä jatkamaan kohtalokasta marssiaan.

Kuva: isä


Kuva: Mikko

Kuva: isä







Laskeuduttiin takaisin Vltavan ääreelle, jossa meitä tervehti isompi joukkio pullajoutsenia.

Kuva: Mikko





To be continued...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...