lauantai 5. toukokuuta 2012

Offenbach

Palataan ajassa niinkin kauas kuin helmikuun puoleen väliin, jolloin ohjelmassa oli viikonloppuvisiitti Offenbachiin festarinkeikan merkeissä. Offenbach sijaitsee Frankfurt am Mainin kupeessa, joten junamatka sinne kesti jonkin aikaa. Oli kyllä ihan mielenkiintoista saada pieni läpileikkaus tästä maasta noin junanikkunankin läpi - itse kun en ole liiemmin reissannut Berliinin ulkopuolelle.












Olikohan se nimenomaa sitten Frankfurt, missä meidän piti vaihtaa Offenbachiin menevään junaan. Puolisen tuntia saatiin odotella kylmässä säässä junan saapumista. Lyhyehkö junamatka vielä ja sitten oltiin perillä Offenbachissa.



Taksi kuljetti meidät ensin festaripaikkaan, jossa käytiin tsekkaamassa vähän paikkoja ja siitä sitten käveltiin hotelliin vähän siistiytymään. Aikaa oli ihan reilusti, joten päätettiin lähteä ostoksille.







Mahtava patsas! Minusta kaikissa maailman patsaissa pitäisi olla kääntely- ja vääntelymahdollisuudet!




Suklaata! Ooh!


Ruokapaikan löytäminen osoittautui haasteelliseksi. Siinä vaiheessa oli paitsi kova nälkä, myös vilustunut olo, kun sääkin oli mitä oli - kovin syysmyrskyinen. Lopulta päädyttiin läheiseen aasialaiseen respan tädin suosituksesta. Ja mikäpäs siinä, paikka vaikutti ihan lupaavalta.



Tilasin vakkariani, kanaa punaisen curryn ja kookoksen kanssa. Esillepano oli ihan mielenkiintoinen. Tuo valkoinen on se kookoksen osuus.


Oli kyllä pettymys! En ole varmaan ikuna syönyt mitään yhtä mautonta. Ja kyseessä kuitenkin oli thairuoka, niin ihmettelen suuresti miten moinen yhtälö on edes mahdollinen. Lisäksi, ruokailun päätteeksi mulle iski tosi huono olo, sellainen huimaus ja paniikkihäiriöinen. Pitkästä aikaa tuntui kunnolla, että nyt lähtee taju. Lähdettiin G:n kanssa edeltä hotellille, missä koitettiin vähän levätä. Sain otettua pikku torkut pelkotiloista huolimatta ja hyvä niin, sillä herättyäni oli olo taas normalisoitunut.

Otettiin taksi festaripaikalle, laittauduttiin ja availtiin ääniä. Saatiin yllättäen taas odottaa aika kauan ennen kuin päästiin lavalle, mutta sellaistahan se on. Koska soundcheckiä ei ollut ollut mahdollista tehdä ennakkoon, piti se tehdä siinä samalla ennen keikan aloittamista, mikä oli aika outoa, mutta ihan hauskaa sinänsä. Keikka meni oikein kivasti ja jengi oli ihan innoissaan ja täpöllä mukana. Valomies tosin vikan biisin aikana riehaantui strobon kanssa niin, että mulle meinasi tulla huono olo, mutta onneksi se oli vika biisi ja selvisin kunnialla. Hyvä fiilis jäi.

Keikan jälkeen ehdittiin vielä juoda yhdet gin tonicit ja maistaa paikallista omenaviiniä, mikä ei sekään minusta maistunut miltään! Kumma kaupunki...




Seuraavana päivänä paistoikin aurinko!


Hotellin aamiainen oli varsin mukava ja kattava. Samaan aikaan oli joku ruotsalainen poikabändi syömässä. Ei me mitään juteltu, mutta tuntui vaan tarpeelliselta mainita.



Sitten olikin jo aika palata kohti kotia Berliiniä. Junamatkaan sisältyi auringonpaistetta, vesisadetta ja lunta! Aikamoista!








Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...