torstai 6. joulukuuta 2012

Uusia ja vanhoja tuttavuuksia A:koskella


Mikon jäädessä vielä pariksi päiväksi sukuloimaan, suuntasin itse takaisin etelään.



Uusi perheenjäsen oli nähkääs saapunut Keltakankaalle:


Hän on Max. Erittäin fiksu ja filmaattinen tapaus!


Kuten kissanpennuilla on tapana, nukkui Maxkin aika paljon. Välillä se heräsi tutustumaan uuteen ympäristöönsä kunnes alkoi väsymys taas painaa.

Seurasin kissan liikkeitä herkeämättä. Väliajalla tutustuin Fazerin uutuussuklaaseen:


Eipä ollut hääppöstä kyllä, ei toki mitään pahaakaan, mutta vähän pettymys kuitenkin. Mutta tämä se sen sijaan vasta epähääppöistä olikin:


Kiva kuosi ja lisko, joten ostettava oli! Makea, trooppinen maku, tosi keinotekoinen. Lonkeron makua oli hankala tunnistaa edes moisen moskan alta. Niinpä lopetin suosiolla maistelun kesken ja vaihdoin juotavani viiniin ja aktiviteettini Alphapetiin.

Photo: iskä




Seuraavana päivänä eläimellinen meno jatkui kun lähdettiin käyttämään alakuloista Dali-hauvaa tohtorilla. Paljon tehtiin kaikennäköisiä testejä, mutta mitään ei onneksi löytynyt, joten ihan terveen paperein lähdettiin poies.



Paluumatkalla minä jäin Inksaan, kävin moikkaamassa kummipoikaani ja muuta perhettään. Kotimatkan päätin taittaa sellaista extremelajia harrastamalla kuin rullaluistelu! Kääk! Viime kerrastapa olikin jotain 7-8 vuotta. Alku oli pirullinen: pitkä mäkilähtö, jonka onneksi selvisin jarrupala vinkuen ja osittain sukkasillani tassutellen. Mutta onneksi siitä pian pääsin Keltsun suoralle ja nopeasti muistui mieleen miten sitä oikein pitikään niitä luistimia käyttää. Luistelin myrskyn reunalla kuten kuvan pilvistä näkee:


Oli kivvaa! Ainiin, ennen eläinlääkäriä oli se verran aikaa, että käytiin ostamassa mulle suojasetti jonkun sportliikkeen aleista. Ystävällinen myyjä näytti, että tässä näitä on. Iskä taisi vielä varmistaa että nämä on kai kaikki saman kokoisia, mihin myyjä totesi, että juu! No ei ollut. Kun rupesin niitä sitten päälleni vetämään, huomasin, että kokoa XS olivat... eli vähän puristivat siltä osin kun edes päälle menivät. No, onneksi sain kummipojalta suojat ja jonkun vanhan kypäränkin extrana lainaan ja seuraavana päivänä pahoittelun kera setin vaihdettua :)

Iltasella nautin saunasta totta kai. Ruvettiin myös kouluttamaan kissaa tulevia youtube-hittejä varten:



Suoritin myös yhden listallani olleen jäätelön. Hyvää oli totta kai, mutta ei niin tajunnanräjäyttävää kuin olisin toivonut kuvauksen perusteella.


keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Luonnon helmassa


Sunnuntaina halusin aamiaisen jälkeen ehdottomasti käydä pienellä metsälenkillä.




Oli ihan tunnelmallista, kunnes päästiin syvemmälle pöpelikköön ja joku miljoonapäinen itikkaparvi piiritti meidät. Reittivalintakaan ei ollut ihan paras mahdollinen: tie kapeni kapenemistaan ja maa oli sateen jälkeen mutaista. Valokuvaaminen oli mahdotonta kun hyttyset kävivät heti sormiin kiinni (ja kuulemma mun perseeseen myös, sano perässä kulkenut...). Mutta kun pöllähdettiin mettästä ulos, nähtiin hevosia!

Kuva: Mikko
Mitenkäs meikälle istuisi maatalonemännän rooli? 



Virkistävän ja jännittävän reippailumme jälkeen päästiin nauttimaan ihka oikeista kesä-Suomi-herkuista:


Nimittäis kalakeitosta kera ruisleivän ja jälkkäriksi mansikkakakusta! 


Meitsilläkin oli sopivasti ollut nimpparit edellisenä päivänä, ja tuohon päivään on perinteisesti kuulunut mansikkakakku, niin jotta sehän passas! Ja maistui :)

Illemmalla taas saunaan, ja tulipa sitä käytyä järvessäkin kastautumisessa. (Vaikka näissä Mikon ottamissa kuvissa näyttääkin siltä, että vaan juoksentelisin eestaas, niin uin ihan oikeesti kyllä... muutaman sekunnin :))



Tämän hetken jälkeen tummat pilvet kerääntyivät taivaalle ja alkoi sataa kaatamalla. Kesäsade! Juostiin takaisin saunaan.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Kesälauantai


Ihanan seesteinen, suomalainen kesälauantai koostui mm. seuraavista seikoista:


Teehetki kaikilla herkuilla: kakkua, mansikoita ja suomalaista jäätelöä, minkä jälkeen lähdettiin pienelle veneretkelle:
















Illallisen valmistumista odotellessa ohjelmassa oli vähän leikkimistä:





Illan kruunasi  lautasellinen grilliherkkuja:


Hämärän tullen tunnelmalmoitiin hyvässä seurassa, mielenkiintoisten puheenaiheiden ääressä.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Suonenjok' Rok


Joo. Matka jatkui ja selvisin junaan, jossa treffasin Helsingistä matkaan lähteneen Mikon.

Kuva: Mikko

Kuva: Mikko

Olin ostanut meille evähäksi jotkut kämäset pitsaleipäset, jotka olivat tarttuneet pussinsa seinämiin ja muussaantuneet tunnistamattomiksi. Maku oli kuitenkin tallella. Ravinto tuli tarpeeseen kuten myös limukka! Jossain välissä matkaa piti ratatöiden vuoksi vaihtaa bussiin ja kulkea sillä sitten loppumatka.



Sää oli sateinen, kuten Suomen suveen kuuluu. Henkilöautokyyti oli asemalla vastassa ja kuljetti meidät Rautalammille herkullisen pika-aterian ääreen.



Pari lasia viiniä äkkiä napaan, matkakalja mukaan, ja niin lähdettiin takaisin Suonenjoelle, rokkifestareille!



Väkeä festaripaikkana toimineessa jäähallissa oli valitettavan vähän. Kehnon sään lisäksi tapahtuneesta oli varmasti syyttäminen viereistä ilmaistapahtumaa: mansikkafestareita vetonaulanaan Matti Nykänen. Sinnehän ne kaikki meni.

Mentiin pikku aitaukseen juomaan kalliit lonkerot, kunnes pian aloitti musisoinnin mainio Jukka Ruostila & Kaaoksen Ystävän. Vähäpäinen yleisö ei ollut mikään este erinomaiselle keikalle. Allekirjoittaneellakin oli tilaa tanssia ja hurmioitua oikein kunnolla, ja siitähän minä tykkään!




Keikan jälkeen juotiin vähän lisää muovituoppilonkeroa, minkä jälkeen siirryyttiin ulos toisen lavan läheisyyteen: toiseen aitaukseen juomaan ja katsomaan vähän Jarkko Martikaista.


Kuva: Espen




Törmasin sattumalta tyttöseen, jolla oli ihan samanlainen hammaskoru kuin minulla - samassa hamapaassakin vielä:


Seuraavaksi oli hyvin aikaa käväistä lähibaarissa ottamassa yhdet ennen Die so fludin keikkaa. Meikä halusi caipiroskan, mikä oli kallis ja siinä oli murskan sijasta ihan isoja jääpaloja, eikä saanut enää vaihtaakaan. Join sen sitten äkkiä mukisematta ja otin päälle olusen pahaa mieltä kompensoimaan.

Kuva: Espen
Kuva: Espen

Ennen festarialueelle palaamista ehdittiin vielä käydä haukkaamassa hampparit. Kallista oli tietysti sekin, mutta hyväää, sillä sinnä oli Aura-juustoa! Namnam! Die so fluid oli meikäläiselle ihan uusi tuttavuus ja tykkäsin kyllä.

Kuva: Espen
Kuva: Espen
Kuva: Espen
Kuva: Espen
Kuva: Espen
Keikan jälkeen mentiin johonkin hotelliin vähäksi aikaa jatkoille ja sieltä sitten tilataksilla kohti Rautalammia ja petiä! Semmoiset kemut! Onneksi viikonloppuna sai ottaa rentoakin rennommin ja rauhallisemmin :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...