tiistai 23. elokuuta 2011

Day 4 - Bileet!


Hotskulla ehostauduttiin ja lähdettiin ulos. Pojat kävivät huitaisemassa saksalaiset dönerit massuihin, jonka jälkeen oltiin valmiita haistelemaan Lloret de Marin biletuulia. Päädyttiin ensin drinksupaikkaan neuvoa antaville. Cocktailit oli aika isoja ja kokoonsa nähden halpoja. Nyt en enää muista lukuja, mutta olisiko ollut litra ja 5 euroa? (Korjatkaahan asianomaiset!)


Kuva: Mikko

Kuva: Anneka

Kuva: Anneka

Pohdittiin mihin mentäsiin. Oltaisiin tietysti haluttu mennä joihinkin kivoihin teknobileisiin, tai semmoisiin missä ylipäänsä tulisi hyvä musiikki, mutta koska sellaisiin paikkoihin oli hintava sisäänpääsymaksu, suostuttiin Zoo Clubin (?) sisäänheittäjän tarjoukseen (drinkki ilmaiseksi ja hintakin ihan ok), ja päädyttiin juurikin sellaiselle klubille, mikä ei ihan meitä nyt koskettanut. Musa oli nrj-tasoa, kävijäkunnan keski-ikä 18 tai alle, ja sisäänpääsyyn kuuluvat drinksut aika pienet, mutta sentään ihan maukkaat.


Kuva: Anneka

Neljän aikoihin taisi paikka mennä kiinni, vaiko kenties jo sitä ennen. Viime hetkillä tuli ihan tanssittavaa musaakin ja siinä parin olusen lomassa oltiin tutustuttu muutamaan saksalaiseen abipoikaan, joista yhden kanssa lähdettiin biitsille jatkoille.


Kuva: Anneka


Kuva: Anneka


Meillä oli oikein kivat juttelutuokiot siinä. Aurinko nousi ja paikalle saapui lisää saksalaista nuorisioa. Juteltiin, laulettiin ja juotiin. Enpä nyt muista mitä ihmettä sanoin tai väitin, mutta sen tuloksena pojat halusivat heittää minut veteen.


Kuva: Anneka

Kuva: Anneka

Eivät onnistuneet, joten kävelin sinne sitten itse.

Kuva: Anneka

Kuva: Anneka

Vesi tuntui kivan lämpimältä ja ilmakin kun alkoi siitä kuumentua, kävin hakemassa meille uikit, pyyhkeet ja patjat. Ihmisiä alkoi kerääntyä rannalle. Patjan kanssa oli kyllä ihan kiva taas lillutella, mutta kun alkoi pelottaa että nukahtaisin siihen lainelle, päätin että parempi varmaan ottaa siinä vaiheessa torkut :)

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Day 4 - Ohhoh ohra, voivoi vehnä


Matka jatkuu. Ranskan puolella oli loputtomiin erilaisia tiluksia. Koitettiin siinä ajellessa Annekan kanssa arvuutella mitä missäkin viljeltiin. Oltiin tunnistavinamme rypäle-, luumu- ja persikkapuita. Lisäksi jotain vehnää ja mm. maissia, ehkä riisiäkin. Että voi olla ettei ihan nappiin kaikki osunut :D Kauan aikaa sitten suoritetusta Farmvillen peluusta oli selkeästi hyötyä.





Ei oikein tahtonut löytyä vessaa, joten piti pysähtyä jonkin pikkutien päähän pisulle. Siinä näkyi jotain rehukauraa ja toista viljamaista heinää. Ruvettiin sitten pohtimaan että milläs ne pisimmät vihneet onkaan. Äiti muistutti: Ohhoh ohra, voivoi vehnä.



Johonkin kyläpahkaan pysähdyttiin hetkeä myöhemmin. Tiet oli ihan mielettömän kapeita, eikä missään oikein näkynyt ketään, saati aukiolevaa paikka. Lopulta päädyttiin aukiolle, jonka kupeesta löytyi pikku kahvila.



Oli kyllä jännää asioida, kun ei osaa sanaakaan ranskaa, eikä tuolla englantiakaan oikein tunnuttu osaavan. Palvelu oli kyllä tosi ystävällistä ja hyväntuulista.



Koitin tilata vihreää teetä, mutta enhän tiedä miten verde pitäisi lausua. Sain sitten mustaa, mutta no, ei se kai vaarallista ole.



Päästiin takaisin Espanjan maaperälle. Oltaisiin haluttu poiketa Dali-museoon, mutta harmiksemme se oli jo mennyt kiinni.




Kuva: Anneka





Ei auttanut muu kun jatkaa kohti Lloret de Maria. Matkalla taidettiin jo päättää että sitähän voisi vaikka lähteä illalla humpsuttelemaan...!

torstai 11. elokuuta 2011

Day 4 - Matka jatkuu


Aamulla herättiin hotellin aamiaiselle, joka oli varsin kattava ja maittava. Aikaa jäi vielä tunti-pari, jotka kulutettiin kaupungilla kävelyyn ja mahdollisiin ostoksiin.



Kuva: Mikko

Kävin vaatteineni aika kivasti yhteen tuon Eurovisio-kyltin kanssa, josta jollekulle myös Euroviisut saattaisi mieleen juolahtaa.


Kuva: Mikko

Vähän mietin, josko olisin mennyt hiustenharjaukseen, mutta ei varmaan olisi aika riittänyt. Haluttiin nimittäin lähteä kuitenkin hyvissä ajoin ajelemaan takaisin kohti Lloret de Maria.




Pois päätettiin ajaa Ranskan kautta, että tulisi sitäkin maata vähän nähtyä. Vuoristokiemuroiden sijaan valittiin reitiksemme tällä kertaa tunneli, joka oli the Beatlesin A Day in the Lifen mittainen.




Kuva: Mikko

Kuva: ? Kuka tunnustaa??

Kuva: Anneka



Oli riemukasta nähdä tuo kyltti ja siinä vieressä tietyöläisiä tekemässä täsmälleen kyltin näyttämää askaretta.

perjantai 5. elokuuta 2011

Day 3 - Kiipelissä


Haettiin hotellihuoneesta pullo skumppaa ja sukellettiin Andorran villiin yöhön. Missään ei näkynyt ristinsielua (no ehkä jokunen ihminen jossain saattoi vilahtaa), oli hiljaista ja rauhallista, mutta lisäksi hyvin siistiä, järjestelmällistä ja valaistua. Epätodellinen paikka. Tuli vahvasti The Truman show mieleen.


Kuva: Anneka



No, päädyttiin sitten sinne puistoon, joka vaikutti vaikka kuinka kivalta. Siellä oli paljon laitteita laspille. Tosin kaikkien vieressä oli kyltti maksimi-ikärajasta. Oltiin pahiksia ja testailtiin silti joitain.




Siinä puiston portilla saattoi olla kyltti, jossa saatettiin ilmoittaa puiston olevan auki puoleenyöhön, mutta koska oltiin n. 5 minuuttia ennen sulkemisaikaa paikalla, ajateltiin, että miksei voitaisi mennä sisään.



Mentiin jonkun laivan alle juomaan sitä skumppaa ja olipa meillä poppivehkeetkin mukana. Huomattiin vartijoiden lähestyvän meitä. Piilotettiin pullo ja sammutettiin musa, mutta jatkettiin kuitenkin jutustelua. Vartijat kävelivät mitään sanomatta ohi, mikä vähän kummastutti, sillä kyllä he varmasti olivat meidät sekä kuulleet että nähneet.



Lähdettiin kiertämään puistoa, ja tajuttiin, että kaikki portit oli laitettu kiinni. Pohdittiin vartijoiden käytöstä ja päädyttiin siihen tulokseen, että joko he vierastelivat kummaa kieltämme, eivätkä uskaltaneet tulla sanomaan mitään, tai sitten halusivat tehdä meille jäynän.



No, sielläpä sitten oltiin. Mikäs siinä!



Tuo musta asia oli kuulemma tosi mukava lepopaikka, mutta koska niitä ei ollut kuin yksi kappale, katsottiin parhaaksi suunnistaa hotelliin nukkumaan. Ensin piti vaan löytää aidasta sopiva ylityskohta.


Kuva: Anneka

Kuva: Anneka

Kuva: Anneka

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Day 3 - Mallinuket Andorran illassa


Andorrassa oli jännää. Pientä ja kapeaa, mutta komeaa. Hotellimme l'Isard löytyi hyvin. Juuri ja juuri mahduttiin kapeaa sivutietä alamäkeä pitkin ajamaan auto parkkipaikalleen. Meille oli varattu kolme huonetta. Vähempikin olisi riittänyt, sillä kahdessa huoneista oli parisängyn lisäksi kiva parvi, jossa kolmas vuode.


Kuva: Anneka

Kuva: Anneka

Sovittiin vajaan tunnin levähdys- ja virkistymistauko, jonka jälkeen tavattaisiin synttärisankarin huoneessa. Onnitteluseremonian jälkeen suunnattiin kaupungille.




Kaupathan oli tuohon aikaan jo kiinni, mutta oli kiva kävellä ja katsella ympärilleen. Etenkin kun mallinuket oli jotenkin erityisen tyylikkäitä.





Andorra la Vella oli paikkana tietysti ihan käsittämättömän pieni pääkaupunki, mutta jollain tapaa kiinnostava. Oli niin hiljaista, ja erilaista. Elektoriikka oli edullista ja alkoholijuomat, mutta esim. ulkona syöminen hintavampaa. Pitsat maksoivat kympin verran, mikä ainakin berliiniläiselle tuntuu kalliilta.




Kuva: Anneka


Tuolla mannekiinilla oli jotenkin epäilyttävä asento ja ilme.



Synttäreiden kunniaksi käytiin hotellia vastapäätä illallistamassa oikein kivassa paikassa. Otin salaatin, jossa oli pekonia, vuohenjuustoa, krutonkeja ja hunajaa. Tosi hyvää! Oluen jälkeen olo oli suhteellisen pirteä, joten päätettiin vielä nuorison voimin lähteä katsastamaan läheinen puisto. Siitä kehkeytyikin melkoinen seikkailu...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...